keskiviikko 18. helmikuuta 2015

"luen ruotsia"

-minä, juuri äsken


Eli heipähei taas pullapalleroiseni, kuis hurisee?

Öhöh heräsin todellisuuteen, että vahingossa taukoilin melkein kuukauden... hupsista
Mutta joka tapauksessa nyt on - vihdoin - luvassa jatkoa kuvatarinalle, kun olen nyt kerta päässyt eroon kiinalaisesta vaihtarista, kenelle minun piti pitää seuraa.


********

Picfic: memories
part 5

miracle

********




Musiikkia sielulle

********




DSC_0020


Kiara: "Sinne meni sekin toivo. Minulla oli ihminen joka tiesi, ihminen joka muisti, mutta ei enää"



DSC_0025

Kiara: "Olen alkupisteessä. Toisaalta, en enää yksin. Uusi ihminen, uusia muistoja, uusia paloja tähän palapeliin."


DSC_0033

Kiara: "Ai... olet hereillä"
Pai: "Jep, mutta miksi sinä olet noin maassa?"



DSC_0035

Pai: "Tai tiedänhän minä. Olen pahoillani että en voi antaa suoraan vastauksia kysymyksiisi, mutta lupaan kyllä auttaa. Minulla on sellainen tunne että olit tärkeä minulle. Hyvin tärkeä. Haluan auttaa sinua saamaan mielenrauhan."


DSC_0037

Pai: "Sanoit että kaikki minkä tiedät menneisyydestäsi koostuu muistoista, jotka ovat palanneet uniisi"


DSC_0041

Pai: *istuu kiaran viereen* "Tunsimme toisemme aiemmin, ehkä minun seurassani oleminen virvoittaa jotain."


DSC_0044

Pai: "Joka tapauksessa jään tänne luoksesi. Pidän sinusta. Haluan auttaa"
Kiara: *mumisee*
Pai: "Anteeksi en saa selvää : c"


DSC_0047

Kiara:  "Olen kiitollinen. Hyvin kiitollinen. Minä vain...."


DSC_0049

Kiara: *ääni murtuu* "... olen pettynyt itseeni! Olen viimeiset kaksi vuotta etsinyt omaa elämääni. Sitten annoin itseni noin vain uskoa että se tarjoiltaisiin minulle hopealautaselta. Että se kirjaimellisesti vain tupsahtaisi eteeni!"


DSC_0050

Kiara: " Mutta eniten olen vihainen siitä että yritän syyttää kaikkia muita paitsi itseäni! Jos päästäisin vain irti, niin tätä ei tapahtuisi!"
Pai: "Kiara, rauhoitu. Tietenkin haluat tietää menneisyydestäsi. Minuakin kiinnostaa omani, joten älä syytä itseäsi siitä halusta."


DSC_0053

Pai: "Lupaan yrittää auttaa sinua, mutta kaikki mitä voimme tehdä on keskustella siitä, mitä muistamme ja viettää aikaa yhdessä. Ehkä yhdessäolo herättää ne lopullisesti - ne muistot ja unohdetut tunteet. Tiedän että olimme läheisiä"


DSC_0056

Kiara: "Mitä hauskanpito muka auttaisi? Se vain veisi ajatukset muualle... Emme voi enää tehdä mitään. Olen tutkinut kaikki mahdolliset kirjat, jotka käsittelevät mieltä ja muistia, mutta ei mitään! Ei yhtään mitään!"
Pai: "Kiara..."


DSC_0057

Pai: "Nouse ylös. Mennään sisälle. Leivotaan vaikka jotain, jooko? Tarvitset lomaa murheistasi!"
Kiara: "Äh, hyvä on. Ei me muutakaan voitaisi tehdä"


DSC_0058

Pai: "Noin, nyt mennään leipomaan~ Mitä tehtäisiin? Oi oi oi oi leivotaan kakkua! ei kun pullaa!....Tai kuppikakkuja! Eikun tuulihattuja! Marenkeja! Ässäkeksejä! Piirakoitapas!"


DSC_0068

Pai: *Jalka lipeää*


DSC_0088

Kiara: "PAI!"


weh

Pai: "AAAAAAAAAAA"


DSC_0086

Kiara: "Pai.... Voi ei.... Pudotus on liian korkea. Hän ei voinut.. Hän ei.."


DSC_0094

Kiara: "Hän......Häh?"


DSC_0036

Pai: "Minusta tuntuu ettet sinä tiedä, mutta... Mitä juuri äsken tapahtui, ja Miksi olen täällä ylhäällä"